Sypinsoppi vaihtoi maalämpöön

Kiteeläinen As Oy Sypinsopin asukkaat tekivät viime kesänä kauaskantoisen ratkaisun. He päättivät luopua öljylämmityksestä ja siirtyä maalämpöön.
Ensikokemukset maalämmöstä on nyt hankittu ja ne ovat myönteiset.

Puolentoista kuukauden sisällä pannuhuoneen puolelta ei ole tullut yhtään hälytystä ja lämmin vesi on riittänyt hyvin saunailtoinakin, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jani Hasunen ja uuden lämmitysjärjestelmän puuhamiehiin kuulunut Terho Laasonen tuumivat tyytyväisenä.

Lämmitysjärjestelmän muutosprosessi lähti liikkeelle asukkaiden toiveiden pohjalta. Yksi jos toinen alkoi huolestua alati nousevista yhtiövastikkeista. Ylimääräinen vastikekin piti kerätä kertaalleen, kun rahat eivät enää riittäneet polttoainelaskun maksamiseen. Alkuvaiheessa meillä oli mietinnässä kolme vaihtoehtoa: pelletti, kaukolämpö ja maalämpö. Pelletti putosi laskuista varastointiin, huoltoon ja valvontaan liittyvien seikkojen takia. Kaukolämpökään ei tullut kysymykseen, sillä Sypinsopin talot sijaitsevat taajaman reuna-alueella, minne kaukolämpöverkoston rakentaminen on epävarmaa.

Näin päädyimme lopulta maalämpöön, jonka kaikki taloyhtiön osakkaat olivat viime heinäkuussa pidetyssä yhtiökokouksessa valmiit hyväksymään, Terho Laasonen valottaa hankkeen valmisteluvaihetta.

45 000 kWh meni harakoille

Karsintavaiheen jälkeen oli edessä tarjousten pyytäminen lämpöpumppujen toimittajilta. Niiden pohjalta päädyttiin yhteistyöhön JH-Lämpö Oy:n Juha Hirvosen kanssa. Hänen firmansa on ollut asentamassa maalämpöpumppua noin 20 rivitaloon eteläisessä Suomessa.

Hirvonen selvitti ensitöikseen Sypinsopin kulutustiedot. Niiden mukaan öljyä paloi 15 asunnon ja 1 100 neliön lämmittämiseen 24 kuutiota vuodessa, mikä rahaksi muutettuna teki senhetkisen hintatason mukaan yli 25 000 euroa.
Öljylaitoksella tuotettu energiamäärä oli noin 240 000 kWh vuodessa. Talon laskennalliseksi energiatarpeeksi Hirvonen sai kuitenkin kulutustietojen ja talon koon mukaan laskettuna vain 195 000 kWh, joten savupiipusta tuprusi vuosittain harakoille energiaa 45 000 kWh:n verran. Lämpöpumpuksi Hirvonen valitsi laskelmiensa pohjalta koneen, jonka antoteho on 45 kW. Käyttövedelle laitettiin kierukkavaraaja sekä käyttöveden häviötä kompensoiva varaaja.

Alkuperäisenä tarkoituksena oli poistaa öljykattila kokonaan. Näin ei kuitenkaan voitu tehdä; vanha öljykattila oli jätettävä tehohuippujen tasaamiseksi, kun tehon huipputarvetta ei voitu korvata sähköllä syöttökaapeloinnin asettamien rajoitusten takia.

Kuusi lämpökaivoa

Lämpökaivoja Sypinsopin tontille tehtiin kuusi kappaletta, joista jokaisella on syvyyttä 160 metriä. Energiaa niistä saadaan 125 000 kWh vuodessa. Kun laskennallinen energiatarve oli 195 000 kWh, josta kompressorin tarvitsema sähkömäärä noin 65 000 kWh, jää öljyllä tuotettavaksi 5 000 kWh. Euroiksi muutettuna sähkömenot tulevat olemaan noin 6 500 ja öljyn käytöstä aiheutuvat kustannukset noin 700 euroa vuodessa. Näin ollen säästöjä syntyy 18 000 euroa vuodessa, kun syntyviä kuluja verrataan aiemmin mainittuun runsaan 25 000 euron öljylaskuun.
Uusi lämmitysjärjestelmä tuli maksamaan noin 85 000 euroa. Hirvosen laskelmien mukaan investointi maksaa siten itsensä takaisin 5 vuoden aikana.
Lämmitysjärjestelmän uusiminen vei porauksineen ja laitteistojen asennuksineen aikaa viitisen viikkoa.

Huoneistojen lämmönsäätöjen osalta työt ovat vielä kesken. Osa huoneistoista on liian lämpimiä ja osa sopivia tai viileitä. Säätötyöt tehdään talven aikana. Kun ne tehty, huoneistot ovat sopivan lämpimiä, eikä energiaa enää tuhlata turhaan harakoille ikkunoiden kautta, Juha Hirvonen vakuuttaa.