Ihmelaitteesta suomalaisen lämpöpumppualan pioneeriksi – Jussi Hirvosen elämäntyö näkyy miljoonissa kodeissa
Kun energiatekniikan diplomi-insinööri Jussi Hirvonen kuuli 1990-luvun alussa laitteesta, joka pystyi tuottamaan lämpöä jopa pakkasilmasta, ensimmäinen ajatus oli epäusko.
Ajatus kuulosti yksinkertaisesti mahdottomalta.
Tuo epäily käynnisti kuitenkin matkan, joka vaikutti merkittävästi koko suomalaisen lämpöpumppualan kehitykseen. Tänään Suomessa on myyty jo lähes 1,8 miljoonaa lämpöpumppua, ja niiden osuus maan lämmityksestä kasvaa edelleen. Harva kuitenkaan tietää, kuinka keskeinen rooli Hirvosella on ollut tämän kehityksen taustalla.
Kun lämpöpumppu kuulosti liian hyvältä ollakseen totta
Vuonna 1992 lämpöpumput olivat Suomessa käytännössä tuntemattomia. Ruotsissa teknologia oli jo yleistymässä, mutta suomalaisille ajatus ulkoilmasta saatavasta lämmöstä kuulosti monen korvaan epärealistiselta.
Myös Hirvonen suhtautui asiaan skeptisesti.
Kun ruotsalainen asentaja kertoi lämpöpumpun toimintaperiaatteesta, diplomi-insinööri päätti selvittää asian itse. Hän hankki laitteen Ruotsista, asensi sen omaan kotiinsa ja alkoi seurata sen toimintaa tarkasti.
Kolmen vuoden mittaukset ja analysointi johtivat lopputulokseen, jota hän ei alun perin odottanut.
Lämpöpumppu todella toimi myös pohjoisissa olosuhteissa.
– Oli nöyryyttävää huomata olleensa väärässä, Hirvonen on myöhemmin todennut.
Nykyiset ilmalämpöpumput ovat kehittyneet valtavasti 1990-luvun ensimmäisistä laitteista.
Tutustu nykyaikaisiin ilmalämpöpumppuihin
Teknologiasta tuli elämäntyö
Kun laitteen toimivuus oli todistettu, Hirvonen näki nopeasti sen mahdollisuudet suomalaisessa energiantuotannossa.
Kyse ei ollut enää yksittäisestä laitteesta, vaan kokonaisesta teknologiasta, joka voisi pienentää energiankulutusta, vähentää päästöjä ja tarjota kotitalouksille kustannustehokkaan tavan lämmittää rakennuksia.
Samaan aikaan Suomessa puuttui lähes kaikki, mitä uuden teknologian laajamittainen käyttöönotto vaati. Tarvittiin maahantuontia, koulutusta, asennusosaamista ja ennen kaikkea tietoa.
Näiden asioiden rakentamisesta tuli suuri osa Hirvosen elämäntyötä, josta hänet on palkittu usein.
JH-Lämpö mukana alan alkuajoista lähtien
Lämpöpumppujen yleistyminen Suomessa ei tapahtunut itsestään.
Alan alkuvaiheissa tarvittiin yrityksiä, jotka uskoivat teknologiaan ja olivat valmiita kehittämään osaamista markkinoiden mukana. JH-Lämpö kuuluu näihin pioneereihin.
Yritys perustettiin vuonna 1997 aikana, jolloin lämpöpumppuja ei vielä nähty suomalaiskodeissa nykyisessä mittakaavassa. Vuosien aikana ala on muuttunut valtavasti, mutta yksi asia on pysynyt samana: onnistunut lopputulos syntyy laadukkaasta suunnittelusta, ammattitaitoisesta asennuksesta ja toimivasta huollosta.
Joensuulainen JH-Lämpö onkin Suomen vanhin lämpöpumppuyritys, jonka juuret perustuvat jo yli 30 vuoden takaiseen aikaan.
Suomi nousi lämpöpumppujen kärkimaaksi
Kolmessakymmenessä vuodessa lämpöpumput ovat muuttuneet harvinaisuudesta osaksi arkipäivää.
Nykyisin niitä käytetään omakotitaloissa, vapaa-ajan asunnoissa, taloyhtiöissä, liikekiinteistöissä ja teollisuudessa. Lisäksi lämpöpumpputeknologialla on kasvava rooli kaukolämmön tuotannossa sekä hukkalämmön hyödyntämisessä.
Lämpöpumpuilla tuotetaan jo merkittävä osa Suomen lämmitysenergiasta, ja alan tavoitteena on kasvattaa osuutta edelleen tulevina vuosina.
Samalla myös laitteiden energiatehokkuus on kehittynyt huomattavasti verrattuna ensimmäisiin sukupolviin. Nykyaikaisilla ilmalämpöpumpuilla voidaan saavuttaa jopa kuusinkertainen hyötysuhde käytettyyn sähköön verrattuna.
Kansainvälistä tunnustusta suomalaisesta työstä
Hirvosen työ ei ole jäänyt huomaamatta myöskään kansainvälisesti.
Vuonna 2022 hänelle myönnettiin Peter Ritter von Rittinger Award, jota pidetään lämpöpumppualan arvostetuimpana kansainvälisenä tunnustuksena. Palkinto myönnettiin pitkäaikaisesta työstä lämpöpumpputeknologian tunnettuuden ja markkinoiden kehittämiseksi.
Tunnustus kertoo samalla myös suomalaisen lämpöpumppuosaamisen tasosta.
Siinä missä Suomi seurasi aikanaan Ruotsin esimerkkiä, kuuluu maa nykyisin lämpöpumpputeknologian edelläkävijöihin.
Lämpöpumpun huolto korostuu laitekannan ikääntyessä
Kun käytössä olevien lämpöpumppujen määrä kasvaa, myös huollon merkitys korostuu.
Monet ensimmäisistä laitteista ovat jo saavuttaneet korkean käyttöiän, ja yhä useampi kiinteistönomistaja pohtii laitteen kunnossapitoa, modernisointia tai vaihtoa uudempaan malliin.
Hirvosen mukaan huolto on yksi tärkeimmistä tekijöistä laitteen suorituskyvyn säilyttämisessä.
Likaiset suodattimet, tukkeutunut ulkoyksikkö tai huomaamatta jääneet viat voivat heikentää hyötysuhdetta merkittävästi. Säännöllinen huolto auttaa pitämään energiankulutuksen kurissa ja vähentää kalliiden korjausten riskiä.
Mitä lämpöpumpun omistaja voi tehdä itse?
Vaikka tekniset tarkastukset kuuluvat ammattilaisille, käyttäjä voi omilla toimillaan vaikuttaa paljon laitteen kuntoon.
Ilmalämpöpumpun suodattimet kannattaa puhdistaa säännöllisesti, jotta ilmankierto säilyy esteettömänä. Ulkoyksikön ympäristö on hyvä tarkistaa erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin lehdet, lumi ja jää voivat haitata laitteen toimintaa.
Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota laitteen käyttäytymiseen. Poikkeavat äänet tai suorituskyvyn heikkeneminen ovat usein ensimmäisiä merkkejä siitä, että laite tarvitsee huoltoa.
JH-Lämpö huoltaa kaikki lämpöpumput jo 30 vuoden kokemuksella.
Alan pioneerin viesti on edelleen sama
Vaikka lämpöpumput ovat nykyisin arkipäiväinen osa suomalaista asumista, Hirvosen viesti on pysynyt vuosien ajan lähes muuttumattomana.
Hyvä lämpöpumppu on pitkäaikainen investointi, jonka toimivuus perustuu oikeaan mitoitukseen, laadukkaaseen asennukseen ja säännölliseen huoltoon.
Teknologia on kehittynyt valtavasti siitä hetkestä, kun yksi diplomi-insinööri päätti testata omasta mielestään epäuskottavaa “ihmelaitetta”. Perusajatus on silti sama kuin yli 30 vuotta sitten: hyödyntää ympäristössä olevaa energiaa mahdollisimman tehokkaasti suomalaisissa olosuhteissa.
Ja juuri siksi lämpöpumput ovat nykyään yli miljoonan suomalaisen kodin luotettava lämmönlähde.