Lämpöpumppu – miten se toimii ja mikä lämpöpumppu kannattaa valita?
Lämpöpumppu on energiatehokas tapa lämmittää kotia hyödyntämällä ympäristöön varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöä voidaan ottaa ulkoilmasta, maaperästä tai rakennuksen poistoilmasta riippuen siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä.
Yleisimmät lämpöpumpputyypit ovat ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Niiden toimintaperiaate perustuu samaan lämpöpumpputekniikkaan, mutta käyttötarkoitukset eroavat toisistaan merkittävästi.
Tässä oppaassa käymme läpi lämpöpumpun toimintaperiaatteen, eri lämpöpumppujen erot sekä sen, mikä lämpöpumppu sopii erilaisiin koteihin ja lämmitystarpeisiin.
Mikä on lämpöpumppu?
Lämpöpumppu on laite, joka siirtää lämpöenergiaa paikasta toiseen. Kodin lämmityksessä lämpöpumppu ottaa energiaa esimerkiksi ulkoilmasta tai maaperästä ja siirtää sitä rakennuksen lämmitykseen.
Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä, mutta kaikkea sen tuottamaa lämpöenergiaa ei tuoteta sähköllä. Suuri osa energiasta saadaan lämpöpumpun käyttämästä lämmönlähteestä.
Tämän ansiosta lämpöpumppu voi tuottaa kuluttamaansa sähköenergiaa enemmän lämpöenergiaa ja pienentää kodin ostetun lämmitysenergian tarvetta.
Tutustu tarinaan, jolla yksi JH-Lämmön perustajista toi lämpöpumpun Suomeen 90-luvulla.
Miten lämpöpumppu toimii?
Eri lämpöpumppujen toimintaperiaate on pohjimmiltaan samanlainen. Järjestelmässä kiertää kylmäaine, jonka avulla lämpöenergiaa kerätään ympäristöstä ja siirretään rakennukseen.
Yksinkertaistettuna lämpöpumpun toimintaperiaate etenee näin:
1. Lämpöenergia kerätään ympäristöstä. Lämmönlähteenä voi toimia esimerkiksi ulkoilma, maaperä tai rakennuksen poistoilma.
2. Kylmäaine sitoo lämpöenergiaa ja höyrystyy.
3. Kompressori puristaa kylmäainehöyryä, jolloin sen paine ja lämpötila nousevat.
4. Lämpö luovutetaan rakennukseen joko suoraan sisäilmaan tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
5. Kylmäaineen paine laskee ja kierto alkaa uudelleen.
Lämpöpumpputyypit eroavat toisistaan ennen kaikkea siinä, mistä lämpöenergia otetaan ja mihin lämpö siirretään.
Millaisia lämpöpumppuja on?
Suomalaisissa kodeissa käytetään pääasiassa neljää lämpöpumpputyyppiä:
- ilmalämpöpumppuja
- ilma-vesilämpöpumppuja
- maalämpöpumppuja
- poistoilmalämpöpumppuja.
Oikea lämpöpumppu riippuu muun muassa rakennuksen nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, lämmönjakotavasta, energiankulutuksesta ja siitä, halutaanko lämpöpumpulla täydentää nykyistä lämmitystä vai vastata suuresta osasta koko kodin lämmitys- ja käyttövesitarvetta.
Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen sisäyksikön avulla suoraan rakennuksen sisäilmaan.
Ilmalämpöpumppu toimii yleensä kodin varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla. Se sopii erityisen hyvin esimerkiksi suoran sähkölämmityksen tueksi. Nykyaikaiset pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellut ilmalämpöpumput pystyvät tuottamaan lämpöä myös pakkasella, mutta niiden lämmitysteho ja hyötysuhde muuttuvat ulkolämpötilan mukaan.
Ilmalämpöpumppu ei lämmitä käyttövettä, mutta sillä voidaan viilentää kotia kesällä.
Ilmalämpöpumppu sopii erityisesti, kun:
- haluat täydentää nykyistä lämmitysjärjestelmää
- haluat vähentää esimerkiksi suoran sähkölämmityksen käyttöä
- haluat samalla viilennyksen
- etsit suhteellisen helposti toteutettavaa lämpöpumppuratkaisua
Ilma-vesilämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu eli ilmavesilämpöpumppu tai ”vilp” kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ilmalämpöpumpun tavoin. Lämpö siirretään kuitenkin sisäilman sijasta kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää esimerkiksi vesikiertoista lattialämmitystä tai patteriverkostoa sekä tuottaa lämmintä käyttövettä.
Siksi ilma-vesilämpöpumppu voi toimia kodin varsinaisena lämmitysjärjestelmänä. Se on yksi vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun vanha öljy- tai sähkölämmitysjärjestelmä halutaan korvata lämpöpumpulla.
Ilma-vesilämpöpumppu sopii erityisesti, kun:
- kodissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
- nykyinen lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa
- lämpöpumpulla halutaan lämmittää myös käyttövettä
- halutaan kokonaisvaltaisempi ratkaisu kodin lämmitykseen.
Maalämpöpumppu
Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa. Energia kerätään lämmönkeruupiirin avulla ja siirretään lämpöpumpun kautta rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Maalämpöpumpulla voidaan tuottaa sekä rakennuksen tarvitsemaa lämpöä että lämmintä käyttövettä.
Koska lämmönlähteen lämpötila on talvella ulkoilmaa tasaisempi, maalämpö pystyy toimimaan hyvällä hyötysuhteella myös kylmissä talviolosuhteissa. Maalämpö vaatii kuitenkin tyypillisesti suuremman alkuinvestoinnin kuin ilma-vesi- tai ilmalämpöpumppu.
Maalämpöpumppu sopii erityisesti, kun:
- halutaan pitkäaikainen ratkaisu koko rakennuksen lämmitykseen
- rakennuksessa on vesikiertoinen lämmönjako
- rakennuksen energiantarve on riittävän suuri
- tontti ja muut olosuhteet mahdollistavat maalämpöjärjestelmän toteuttamisen.
Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen rakennuksesta poistettavan ilman sisältämää lämpöenergiaa ja hyödyntää sen uudelleen.
Talteen otettua energiaa voidaan käyttää rakennuksesta ja järjestelmästä riippuen esimerkiksi sisätilojen, tuloilman tai käyttöveden lämmittämiseen.
Poistoilmalämpöpumppu eroaa muista lämpöpumpuista siinä, että sen käytettävissä oleva energiamäärä riippuu rakennuksesta poistettavan ilman määrästä. Siksi järjestelmän soveltuvuus ja mahdollisen lisälämmityksen tarve on arvioitava rakennuskohtaisesti. Aikanaan varsin suosittu poistoilmalämpöpumppu on menettänyt suosionsa varsin tehottoman toiminnan vuoksi.
Poistoilmalämpöpumpun heikkoutena on lämmönlähteen rajallisuus: se pystyy hyödyntämään vain ilmanvaihdon mukana poistuvan ilman sisältämän lämpöenergian. Kylmällä säällä tämä ei useimmissa omakotitaloissa riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, jolloin tarvitaan sähkövastuksia tai muuta lisälämmitystä.
Mikä lämpöpumppu kannattaa valita?
Paras lämpöpumppu ei ole kaikille sama. Valintaan vaikuttavat ennen kaikkea rakennus ja nykyinen lämmitysjärjestelmä.
Lämpöpumppua valittaessa kannattaa selvittää ainakin:
- mikä on kodin nykyinen lämmitysmuoto
- onko lämmönjako suora sähkö vai vesikiertoinen
- kuinka suuri rakennus ja sen energiankulutus ovat
- halutaanko lämpöpumpulla tuottaa myös lämmintä käyttövettä
- tarvitaanko kesällä viilennystä
- kuinka suuri investointi lämmitysjärjestelmään halutaan tehdä
- millaisissa olosuhteissa lämpöpumpun pitää toimia.
Lämpöpumppu sähkölämmitteiseen taloon
Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa kodissa ilmalämpöpumppu on usein yksinkertaisin tapa vähentää varsinaisen sähkölämmityksen tarvetta. Se voidaan asentaa nykyisen järjestelmän rinnalle ilman koko lämmitysjärjestelmän uusimista.
Jos sähkölämmitteisessä talossa on sen sijaan vesikiertoinen lämmönjako, myös ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö voivat olla mahdollisia vaihtoehtoja.
Lämpöpumppu öljylämmityksen tilalle
Öljylämmitteisessä talossa on tavallisesti jo vesikiertoinen lämmönjako. Kun öljylämmitys halutaan korvata kokonaan, vaihtoehtoina ovat usein ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu.
Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa rakennuksen energiantarpeesta, nykyisestä lämmönjakojärjestelmästä, tontista ja investointibudjetista.
Lämpöpumppu omakotitaloon
Omakotitaloon sopiva lämpöpumppu riippuu ennen kaikkea siitä, haetaanko nykyistä lämmitystä täydentävää vai kokonaan uutta lämmitysratkaisua.
Ilmalämpöpumppu voi olla järkevä ratkaisu esimerkiksi sähkölämmitteiseen omakotitaloon, jossa halutaan pienentää lämmityskuluja ja saada samalla viilennys kesäksi.
Kun koko vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä halutaan uudistaa, vaihtoehtoina voidaan vertailla ilma-vesilämpöpumppua ja maalämpöä.
Toimiiko lämpöpumppu pakkasella?
Kyllä, lämpöpumppuja käytetään Suomessa pakkasella. Ulkoilmasta lämpöä ottavien ilmalämpöpumppujen ja ilma-vesilämpöpumppujen suorituskyky kuitenkin muuttuu ulkolämpötilan laskiessa. Nykyaikaiset laadukkaat lämpöpumput tuottavat lämpöä vielä jopa -30°C pakkasilla.
Tämän vuoksi erityisesti Suomen olosuhteissa on tärkeää valita käyttötarkoitukseen ja paikalliseen ilmastoon soveltuva lämpöpumppu sekä mitoittaa järjestelmä oikein.
Kovimpien pakkasten lämmitystarve huomioidaan osana kokonaisuutta. Järjestelmästä riippuen lämmitystä voidaan täydentää esimerkiksi sähkövastuksilla tai toisella lämmönlähteellä.
Kuinka paljon sähköä lämpöpumppu kuluttaa?
Lämpöpumpun sähkönkulutukseen ei ole yhtä kaikille sopivaa lukua. Kulutukseen vaikuttavat esimerkiksi lämpöpumpun tyyppi ja hyötysuhde, rakennuksen koko ja lämmöntarve, ulkolämpötila, käyttötavat sekä lämpöpumpun mitoitus.
Lämpöpumpun hyötysuhdetta voidaan kuvata esimerkiksi COP- ja SCOP-arvoilla. COP kertoo tuotetun lämpöenergian ja käytetyn sähköenergian suhteen tietyssä mittauspisteessä. SCOP puolestaan kuvaa lämmityskauden aikaista hyötysuhdetta standardoiduissa olosuhteissa.
Mitä suurempi osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä voidaan tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämpöpumpulla, sitä vähemmän ostettua energiaa lämmitykseen tarvitaan.
Kuinka kauan lämpöpumppu kestää?
Lämpöpumpun käyttöikä riippuu pumpputyypistä, laitteesta, käyttöolosuhteista, asennuksesta ja huollosta. Lämpöpumpun käyttöikä vaihtelee mallista ja merkistä riippuen mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että laadukkaan valmistajan ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun elinikä on noin 20 – 30 vuotta. Ilmalämpöpumpun keskimääräinen elinikä on noin 10-15 vuotta. Hyvin huolletulla ilmalämpöpumpulla noin 15-20 vuotta.
Lämpöpumppujärjestelmän eri komponenttien käyttöiät voivat myös poiketa toisistaan. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän energiakaivo tai maapiiri on huomattavasti itse lämpöpumppulaitetta pitkäikäisempi osa järjestelmää.
Laadukas asennus, oikein mitoitettu järjestelmä ja säännöllinen ylläpito auttavat lämpöpumppua toimimaan suunnitellusti mahdollisimman pitkään.
Tarvitseeko lämpöpumppu huoltoa?
Lämpöpumput ovat suhteellisen helppohoitoisia, mutta täysin huoltovapaita ne eivät ole.
Huollon tarve riippuu lämpöpumpputyypistä. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun käyttäjän kannattaa puhdistaa sisäyksikön suodattimet säännöllisesti ja huolehtia siitä, että ulkoyksikön ympärillä ilma pääsee kiertämään vapaasti.
Säännöllisellä huollolla voidaan säästää lämmityskustannuksissa jopa 20% enemmän laitteen toimiessa tehokkaasti.
Laajemmat huolto- ja korjaustyöt kuuluvat ammattilaiselle.
Jos lämpöpumpun toiminnassa tapahtuu muutoksia, energiankulutus kasvaa poikkeuksellisesti, laite pitää epätavallista ääntä tai lämmitysteho heikkenee, järjestelmä kannattaa tarkastuttaa.
Lämpöpumppu Pohjois-Karjalan olosuhteisiin
Pohjois-Karjalassa lämpöpumpulta vaaditaan ennen kaikkea toimintavarmuutta vaihtelevissa ja kylmissä talviolosuhteissa. Pelkkä lämpöpumpun tekninen suorituskyky ei kuitenkaan ratkaise kokonaisuutta.
Oikean laitteen lisäksi merkitystä on järjestelmän mitoituksella, suunnittelulla ja ammattitaitoisella asennuksella. Lämpöpumppu kannattaa valita aina rakennuksen todellisen lämmitystarpeen ja nykyisen järjestelmän perusteella.
JH-Lämpö on asentanut lämpöpumppuja Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa yli 30 vuoden ajan. Kokemusta on kertynyt yli 16 000 lämpöpumppujärjestelmän asennuksesta.
Valikoimaamme kuuluvat ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöratkaisut. Autamme vertailemaan vaihtoehtoja ja suunnittelemaan juuri omaan kotiisi sopivan kokonaisuuden.
Etkö tiedä, mikä lämpöpumppu sopii kotiisi?
Sinun ei tarvitse tietää oikeaa lämpöpumppua etukäteen. Kerro meille kodistasi ja nykyisestä lämmitysjärjestelmästäsi, niin autamme löytämään kohteeseen sopivan ratkaisun.
Voit soittaa suoraan myös numeroon
0207 497 834